SEPÄN TEKEMÄT PUUKOT

Olen Puukkoseppä Nurmijärveltä. Puukkojen valmistuksesta sekä sepän töistä kiinnostuin osallistumalla kansalaisopiston järjestämään sepän taonnan peruskurssille Nurmijärvellä. Tämän innoittamana ilmoittauduin heti jatkokurssille ja sillä tiellä ollaan edelleen.

Puukkosepän töistä innoistuin sen monimuotoisuuden takia. Puukko onkin Suomalaista kansanperinnettä. Maailmalla puhutaan yleisesti veitsistä, joka eroaa puukosta hiukan. Puukossa terän viisteet ja muotokieli poikkeaa yleisesti tunnetuista metsästysveitsistä. 

 

​

Olen vuosittain seppänä mukana  Taidekieppi -tapahtumassa.  Teen puukotaontanäytöksiä kesäisin muutamissa lähiseudun tapahtumissa, kuten Taaborinvuoren museopajassa.

​

Jatulintarha 

​

Puukkosepän valmistama veitsi on aina uniikki kappale. Käytän puukoissani jatulintarha -kuviota leimana, joka signeeraa puukkoni. Jatulintarha kuviota löytyy ympäri eurooppaa ja suomessakin niitä on satoja. Jatulintarhalle ei ole yhtä ainutta merkitystä. Wikipedia kertoo, että jatulintarhoja on saatettu rakentaa monesta syystä. Merimiehet ja kalastajat ovat ehkä rakentaneet niitä ajankulukseen tai tuomaan suotuisia ilmoja. Jatulintarhojen on myös arveltu liittyneen hedelmällisyysriitteihin tai kertoneen alueen omistuksesta. Jatulintarhoja on myös käytetty erilaisissa leikeissä: esimerkiksi Suomen ruotsinkielisillä alueilla on kerrottu leikityn leikkiä, jossa kylän nuoret miehet ovat yrittäneet saada labyrintin keskellä seisseen neidon ulos jatulintarhasta.

​

Minulle käsityöläisenä ja seppänä se merkitsee elämän jatkuvuuden symbolia. Seppänä töilläni voinkin jättää pienen palan itsestäni ja puukoistani tämän maailman kiertokulkuun. Ehkäpä joku 200 vuoden päästä pitää tekemääni puukkoa kädessä ja ihmettelee, millainen seppä sen on aikanaan takonut.

​

Motto

Muut tekee mitä ne osaa ja Kilpiset mitä ne haluavat. Näin edesmennyt isäni aikanaan lausui ja tätä polkua olen pyrkinyt seppänä noudattamaan.